♥ Ranskanpastilli-pikkuleivät

Täällä keskitytään kaikin voimin Maunon toipumiseen ja fysioterapia-harjoituksia tehdään ohjeiden mukaan joka päivä. Leipominen on siis jäänyt hieman taka-alalle, mutta pääsiäiseksi on suunnitteilla ainakin suloisia pupu-macaroneja. Sitä ennen luvassa superhelppoja "mitä kaapista löytyy"-pikkuleipiä, joihin lisäsin tällä kertaa ranskanpastilleja.



Ranskanpastilli-pikkuleivät
100g voita
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
1tl vaniljasokeria
n.3dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1 muna
ranskanpastilleja 

1. Vatkaa voi ja sokeria kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Lisää kananmuna sekä keskenään sekoitetut kuviat aineet.
3. Murskaa joukkoon pussillinen ranskanpastilleja ja sekoita taikina tasaiseksi.
4. Pyörittele taikinasta 2 tankoa, laita hetkeksi jääkaappiin kovettumaan ja leikkaa pötköistä noin sormen paksuisia paloja.
5. Paista +190 asteessa 10-15 minuuttia. Koristele sulatetulla suklaalla ja ranskanpastilleilla. 

Ranskanpastillien tilalla voi käyttää oikeastaan mitä vain mieleen tulee, kuten mariannecrushia, turkinpippurirouhetta, kuivattuja marjoja tai daim-rakeita. Pakastaminenkin onnistuu hyvin joko sellaisenaan tai koristeltuna.

POTILAS ON KOTIUTUNUT

Noniin. Vein tosiaan Maunon uudestaan lääkäriin tiistaina, kun takajalat eivät enää kantaneet kunnolla. Lääkäri määräsi lisää kipulääkettä ja lepoa. Seuraava yö oli yhtä helvettiä, kun mä vaan itkin ja paijasin pientä potilasta joka oli niin raukka etten unohda sitä koskaan. Yön aikana Maunon vointi huononi entisestään, enkä mä enää pystynyt katsomaan mun rakasta niin huonossa kunnossa. Aamulla soitin heti eläinsairaala Aistiin ja saimme ajan samantien.


Neurologi tutki pikkuruistamme ja totesi melkein samantien sen mitä olin pelännytkin. Maunon takajalat olivat halvaantuneet. Magneettikuva pitäisi ottaa mitä pikimmiten ja sen jälkeen saisimme tiedon mahdollisesta leikkauksesta. Jätimme siis Maunon kuvattavaksi ja malttamattomana odottelin puhelua joka luvattiin tehdä heti kuvauksien jälkeen. Diagnoosi oli se mitä olin arvellut jo itsekin, eli välilevytyrä. Mauno leikattiin välittömästi ja odottelin jälleen malttamattomana uutta puhelua.

Leikkaus meni hyvin, mutta vauriot selän alueella olivat sen verran suuret että potilaan toipuminen tulisi mitä luultavammin olemaan normaalia hitaampaa. Ja rakkaamme tuskin kävelisi edes ensimmäisen viikon aikana. Mauno jäi yöksi sairaalaan - me valmistauduimme kotona tekemällä pehmeitä petejä ja levähdyspaikkoja takapäästä halvaantuneelle herralle.

Vastaanotolla tapasin naisen, joka toivotteli tsemppiä ja kertoi että hänen koiransa ei kävellyt lähes ollenkaan melkein kahteen ensimmäiseen viikkoon. Valmistauduin siis viemään kotiin lähes liikuntakyvyttömän koiran. Ja pohdin, miten pystyisin yhdistämään virtsakivistä kärsineen tiheän pissaamistarpeen ja lähes täydellisen liikkumattomuuden.


Vaan kukas se sieltä kävelikään häntä heiluen vastaan kun menimme sairaalaan? :-) Kyyneleet nousi silmiin - MAUNO KÄVELI! Myös sairaalan henkilökunta oli asiasta ihmeissään ja fysioterapeutti joka kotiutti meidät kyseli  "niin milloinkas tää poika olikaan leikattu? Siis eilen? Mitä?? Uskomatonta! Täytyypä pistään muistiin, että näinkin voi käydä!" Saimme fysioterapia-ohjeita kotiin ja niiden lisäksi on oltava melkein täydessä levossa seuraavat kuusi viikkoa. Tikkien poiston jälkeen joka viikko lisätään viisi minuuttia kävelylenkkien pituuteen, eikä Maunon luultavasti edes tarvitse käydä ohjatussa vesi- tai fysioterapiassa.

Voin lämpimästi suositella kaikille Eläinsairaala Aistia, joka sijaitsee Myyrmäessä. Maisan lonkka leikattiin vuonna 2007 ja silloin kävimme myös Aistissa vesi- ja fysioterapiassa. Siitä oli todella paljon apua Maisan toipumisen kannalta. (Tosin lääkärin määräämän 10 kerran sijaan kävimme vain kolme kertaa - sillä Maisa toipui täysin yli odotusten.) Aistin henkilökunta on ihan parasta ja mun mielestä oli ihanaa, kun eilen aamulla yksi hoitaja soitti vain kertoakseen Maunon yön menneen hyvin ja että siellä jo odoteltiin kovasti kotiinpääsyä :-)

Kiitos vielä teille kaikille tsemppaavista kommenteistanne edelliseen kirjoitukseeni! Ajattelin kirjoittaa jatkossakin Maunon toipumisesta tänne, sillä mulle oli suuri apu lukea muiden saman asian kokeneiden kirjoituksia sinä yönä kun Mauno oli sairaalassa. Täällä ollaan niin onnellisia meidän superpotilaasta :-) Mä en olisi oikeasti ikinä uskonut, kun keskiviikkona vein Maunon sairaalaan osittain halvaantuneena että torstaina hän kävelisi hirveällä kiireellä itse ulos sieltä.

MAUNO-KULTA

Kävimme Maunon kanssa eläinlääkärissä viimeviikon maanantaina ja lääkäri totesi oikean takajalan reisilihaksen olevan revähtänyt. Nyt on mennyt viikko kipulääkkeillä ja pikkuherra olikin muutaman päivän paljon paremmassa kunnossa.

Sunnuntaina Maukusteri ei enää hypännyt sohvalle ja takajalat heittelehti kummallisesti. Eilen takapää petti lähes kokonaan ja soitin huolissani lääkärille, jonka kanssa sovittiin että seuraan tilannetta aamuun asti ja tarvittaessa varaan ajan vastaanotolle. Huonosti nukutun yön jälkeen (kävin vähän väliä katsomassa pikkuruisen tilannetta ja silittelin reipasta potilastani kyyneleet poskilla) huomasin, että Mauno ei pääse kunnolla ylös ja kävely on todella vaikeaa. Takajalat hoipertelevat, eikä poika meinaa pysyä pystyssä. Mauno ei arista kosketusta ja on niin ihanan reipas, että mua vaan itkettää entistä enemmän kun toinen yrittää viimeisillä voimillaan kävellä ja heiluttaa häntää.


Tää on ihan hirveetä ja oon vaan niin surullinen. Pelkään kokoajan pahinta ja luen netistä takapään halvaantumisista ja kaikesta mistä ei pitäisi. Nyt meen paijaamaan mun kultaa ja kohta lääkäriin. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!  
 Rakas Mauno♥

♥ Prinsessapikkuleivät

Laitoin vanhan blogini piiloon ja ajattelin lisäillä sieltä muutamia vanhoja kuvia tänne. Näitä prinsessa-pikkuleipiä tein joskus hieman yli vuosi sitten tilaustyönä koulussa. Toiveena oli 80kpl prinsessa-tyylisiä ja runsain koristeluin tehtyjä vadelmatäytteisiä pikkuleipiä :-)


Näitä oli kyllä tosi kiva tehdä! Pidän tosi paljon kakkujen, pikkuleipien sekä leivosten koristelusta ja muutenkin kaikesta pikkutarkasta työstä. Taidekoulussakin opettajat aina sanoivat mua pikkupipertäjäksi, heh :-) Saas nähdä mitä tänään keksitään siskon kanssa - ainakin taulukehyksiä on iso kasa ja niistä vois kyllä kehitellä jotain ihan seinällekin asti. Toivottelenkin nyt kaikille mukavaa viikonloppua ja lähden tästä vähän siivoilemaan ennen siskoni saapumista :-)

INSPIRAATIOTA

Kuten jo aiemmin kirjoittelinkin, niin Gudrun Sjödénin tuotteet, nettisivut ja siellä olevat kuvat ovat yksi inspiraatiolähteistäni. Ihastelin pari päivää sitten kuvia uudesta koti-mallistosta ja mun on ihan pakko laittaa muutamia kuvia myös tänne. Rakastuin oitis kuvien värimaailmaan, erilaisten materiaalien ja kuvioiden yhdistelyyn sekä siihen, että kuviin on selkeästi panostettu. Kuvista välittyy iloisen positiivinen tunnelma ja tekee mieli uudistaa myös omaa kotia raikkaammaksi ja keväisemmäksi. :-)
Kaikki kuvat lainattu täältä.




Mitäs piditte? Onko siellä muita värikkään sisustuksen ystäviä?

♥ Wonderful weekend

Viime viikonloppu oli kyllä paras pitkiin aikoihin. Talon täytti parhaimmillaan yhdeksän ihmistä ja neljä koiraa. Olin vastuussa lauantai-illan ruokapuolesta ja niiden parissa hääräilinkin sitten koko perjantain valmistellen taikinoita, kakkua ja macaron-leivoksia. Lauantaina tehtiin yhdessä jättikulhollinen salaattia, tzaziki ja kattaus :-)


Tein pienen menu-kyltin erityisesti tsekkiläistä vierastamme varten. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa!


Salaatti sisälsi: rucolaa ja muutamaa erilaista salaattimixiä, kurkkua, kirsikkatomaatteja, viinirypäleitä, cantaloupe-melonia ja mozzarella-juustoa. Lisäksi loraus oliiviöljyä, sitruunamehua ja mustapippuria. Kanan rintafileet paistettiin ja maustettiin kunnolla sekä tarjoiltiin pilkottuina erilliseltä lautaselta :-)


Aurinkokuivatuilla tomaateilla, tuoreella timjamilla sekä sormisuolalla maustettu focaccia
onnistui paremmin kuin koskaan. Tämän lisäksi tein myös toisen pellillisen, jossa tomaattien tilalla oli valkosipulia.


Jälkkäriksi mango-passion juustokakkua ja macaron-leivoksia, joista en saanut otettua siinä hötäkässä yhtäkään kuvaa.


Sunnuntaina söimme pastaa, joka oli varmasti parhaimpia ikinä syömiäni ruokia. Nam! Lisukkeena superherkullista kesäkurpitsaa sekä munakoisia. En ole koskaan erityisemmin välittänyt kummastakaan (paitsi kesäkurpitsasta grillattuna ja munakoisosta moussakassa.) Nämä olivat kuitenkin niin herkullisia, että mun on pakko opetella tekemään itse samanlaisia :-)


Sunnuntai-iltana oli aika tulla takaisin omaan kotiin ja tuli heti kamala ikävä kaikkia ihania! Onneksi näemme taas samalla porukalla viimeistään kesällä :-) Ja ehkä mekin päästään vielä käymää Prahassa, jolloin mun on pakko päästä niille paljon puhutuille kirpputoreille sekä ravintoloihin, kahviloihin ja pikkuruisiin ruokakauppoihin joissa ystävälliset myyjät myyvät viiniä, tuoreita hedelmiä ja muita edullisia ruokatarvikkeita. Iltaisin voitaisiin kävellä mukulakivikaduilla ja nauttia virvokkeita kuppiloissa - sekä silitellä koiria jotka saavat kulkea vapaina kaupungissa.

Mauno voi jo paljon paremmin ja kävelee esimerkiksi rappuset ylös ihan normaalisti. Kipulääkkeistä on ollut selvästi apua, mikä on ollut ihana huomata :-) Tosin omaan yläsänkyynsä ei hyppää vieläkään ja se tarkoittaa, että jalka on edelleen kipeä. Sillä yläsänky taitaa olla Maukusterin mielestä paras paikka maailmassa!

PIENI POTILAS

Mun piti tulla kertomaan tänne meidän ihanasta viikonlopusta ja ehkä parhaimmasta pastasta mitä olen koskaan syönyt.

Mutta aamu alkoikin eläinlääkärikäynnillä ja nyt meillä on täällä pikkuinen potilas, joka nukkuu pikkuketun kanssa sairaspedillä. Maunon reisilihas on revähtänyt, joten lääkäri määräsi kipulääkkeiden lisäksi lepoa ja rauhallista oleilua.


Tämä päivä meneekin siis potilasta seuraillen ja kotona oleillen. Laitoin juuri kaupasta ostetun timjamin ruukkuun ja aloin suunnittelemaan parvekkeelle tulevaa kesäpuutarhaa. Ajateltiin laittaa kirsikkatomaatin ja herneiden lisäksi paljon erilaisia yrttejä ja salaatteja kasvamaan :-)

Huomenna siis luvassa kuvia viikonlopulta ja uusista kirppislöydöistä.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

♥ Kiva päivä

Tämä päivä on pitänyt sisällään kahvittelua poikaystävän kanssa, (en osaa vieläkää kirjoittaa avomies, vaikka ollaan asuttu yhdessä kohta kolme vuotta) koirien kanssa lenkkeilyä ja pientä siivoilua. Lähdin melko aikaisin mummin kanssa kaupoille jonka jälkeen vähän kahviteltiin ja tein meille ruokaa. Iskäkin sattui olemaan lähistöllä töissä, joten kutsuttiin hänetkin syömään :-)


Sain kaksi kimppua kauniin värisiä tulppaaneja - toisen mummilta ja toisen isältäni. Poikaystävälläkin on kuulemma joku yllätys, jonka saan hänen tultuaan töistä. Lisäksi ostin naistenpäivä-tekosyyllä itselleni uusimman Leivotaan-lehden, jonka ensimmäisestä numerosta en ollut kovin vakuuttunut. Jospa tässä versiossa olisi kivempia juttuja kera parempien kuvien :-)

Kävin myös hakemassa muutamia tarvikkeita huomista tilauskakkua varten. Teen mango-passionjuustokakkua sekä suklaisia macaroneja. Näistä molemmat voi tehdä melkein valmiiksi huomenna, joten lauantaille jää vain kanasalaatti ja focaccia-leipä. Lauantaina vietämme iltaa mitä parhaimmassa seurassa kera tsekki-vahvistuksen! Ja sunnuntaina saadaan kuulemma superhyvää pastaa, jonka kokkailee juuri Italiasta kotiutunut isoveljeni :-)

Nyt ripustelemaan vaatteita narulle, ah miten ihanalta puhdas pyykki tuoksuukaan!

♥ Keikautettu kinuski-omenakakku

Sunnuntait on hyviä leivontapäiviä. Meidän hedelmäkorissa nökötti kaksi omenaa ja se näytti kovin tyhjältä, kun viimeisistäkin appelsiineista oli puristettu aamupalamehut. Omenoiden inspiroimana päätin tehdä kakun kinuskikuorrutteella. Yhdessä leivontakirjassa oli tämän tapainen ohje josta matkin idean, mutta siinä kinuski oli keitetty veteen ja pohja koostui lähinnä voista ja sokerista. Päätimme siis kehitellä oman reseptin ja niin poikaystäväni alkoi keittelemään kinuskia samalla kun mä pilkoin omenoita ja valmistin kakkutaikinaa.


Omenainen kinuski-keikauskakku

Kinuskikuorrute
2dl kermaa
2dl fariinisokeria

Täyte
2 omenaa
tilkka sitruunamehua

Taikina
3 munaa
2dl sokeria
1tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
3,5dl jauhoja
100g voita
2rkl sitruunamehua

1. Aloita kinuskin valmistaminen kuumentamalla kerma ja fariinisokeri pannulla. Sekoittele ja anna seoksen kuplia 10-15min. Kaada valmis kinuski voideltuun kakkuvuokaan odottamaan taikinan valmistumista. Me tehtiin kinuski hienoa sokeria käyttäen, mut fariinisokeri on vähän helpompi ja nopeampi vaihtoehto niin siks laitoin sen tähän.
2. Kuori ja pilko omenat paloiksi, jotka asetellaan kinuskin päälle kakkuvuoan pohjalle. Lorauta omenalohkojen päälle hieman sitruunamehua, se estää lohkojen tummumisen sillä aikaa kun valmistat kakkupohjaa.
3. Valmista kakkupohja vatkaamalla munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
4. Sekoita kuivat ainekset varovasti joukkoon ja lisää lopuksi sulatettu voi ja loraus sitruunamehua.
5. Kaada valmis taikina omenalohkojen päälle ja tasoita pinta.
6. Paista +180 asteessa 30-40 minuuttia uunista riippuen. Kypsentyessään kakku irtoilee hieman vuoan reunoilta, jolloin se on myös helpomipi kumota paiston jälkeen. 
7. Kumoa kakku varovasti tarjoiluastialle ja tarjoile lämpimänä :-)


Meillä on tätä enää muutaman pala jäljellä, mutta ei sentään koko kakkua olla itse syöty ;-)  Kinuski oli jähmettynyt ihanasti kakkupalojen päälle yön aikana jääkaapissa ja lähetinkin iskän mukana kotiin viemisiksi yhden rasiallisen. Että kertokaas sitten maistuiko? :-)